Paperilla asuin edelleen Suomessa, mutta osoitteessa josta minua ei koskaan pystyisi tavoittamaan. Kyseisen virallisen kotikuntani ulosotto oli kuitenkin aktiivinen ja lähetteli kirjeitä edelleen, säännöllisesti. Miksi en saman tien siirtäisi osoitetta muutaman tuhannen kilometrin päähän, pois Suomesta, mietin. Mikä taho nuo perintäkirjeet sitten lähettäisi ja tulisivatko ne ikinä perille minulle asti. Päätin ottaa asiasta selvää.
Vuokrasin asunnon etelä-euroopasta, jossa myös oikeasti asuin jonkin aikaa. Tein asiaan kuuluvat muuttoilmoitukset Suomen viranomaisille ja aikanaan myös perintäkirjeet uuteen osoitteeseeni tiensä löysivät. Mietin, että mikähän päivä ovikello soi ja suomalainen vouti seisoo oven takana nippu papereita sylissään. Ei soinut ovikello. Ilmeisesti määrärahat ei salli etelänmatkoja, vaan paperit täytyy lähettää postitse tai virka-apuna paikallisen virkaveljen kautta. Tiedä häntä. Asia ei minulle koskaan selvinnyt.
Euroopan asuntoni oli vuokrattu määräaikaisesti, joten muutin pois alle vuoden siinä asuttuani. Oli aika hankkia uusi osoite. Ei muuta kuin katsomaan kartalta mukavan näköinen paikka ja sinne vuokraamaan uusi osoite. Kyllä, aivan kuten suomessakin tein. Vuokrasin pelkän postiosoitteen paikalliselta välittäjältä. Yllätyksekseni pelkän osoitteen vuokraaminen ulkomailta oli todella helppoa.
Kyseisellä toimialalla olevia firmoja on euroopassa pilvin pimein. Vuokraosoitteeseen saapunut posti jatkotoimitetaan sopimuksen mukaan tai säilytetään toimistolla, kunnes käyn ne noutamassa, jos käyn. Alkuun joskus jopa kävin ne noutamassa, varsinkin jos odotin jotain tärkeää. Oli myös mahdollista pyytää sähköpostiin lista saapuneiden kirjeiden lähettäjistä. Mikäli joku kirje erityisesti kiinnosti minua, he aukaisivat pyynnöstäni kirjeen, skannasivat sivut ja kohta ne olivat sähköpostissani, olinpa missä päin maailmaa tahansa. Kätevä palvelu, eikä turhan kallis hyötyyn nähden. Turhat mainospostit ja "ei kiinnostavat" kirjeet menivät todennäköisesti paperinkeräykseen tai johonkin muuhun hyötykäyttöön. En sitä ole kysynyt.
Edellä mainittua varten perustin jälleen erillisen sähköpostiosoitteen. Näin teen aina. Jokaista vastaavaa toimenpidettä varten perustan erillisen sähköpostin keksityllä nimellä. Ihan vain siksi, että niitä olisi vaikeampi kenenkään seurata tai jäljittää. Lisäksi käytän useita eri sähköpostioperaattoreita, jotka toimivat eri puolilla maailmaa.
Myöhemmin en enää koskaan siirtänyt osoitettani sinne missä asuin. Virallisesti asun edelleen eräässä ulkomaiselta osoitteenvälittäjältä vuokraamassani osoitteessa. Jos jotain haluan tilata postitse, niin käytän c/o osoitetta. Näin saan haluamani kirjeen tai paketin sinne missä kulloinkin asun tai olen.
Nämä ovat juuri niitä asioita, mitä yhteiskunnan päättäjät eivät tajua. Samassa tilanteessa olevia suomalaisia on paljon. Kun elää todellisessa velkavankilassa, josta on täysin mahdoton itseään ulos maksaa, on pakko tehdä ratkaisuja jotka eivät kuulu ns. normaaleihin menetelmiin. Elämä on kuitenkin elettävä, loppuun saakka, joten on pakko järjestää siihen edes siedettävät olosuhteet. Oma apu, paras apu - on tällä hetkellä ainoa tuntemani menetelmä joka toimii.
Mikä muu auttaisi? Helppo kysymys. Vastaus on myös helppo, ja lyhyt. Henkilökohtainen konkurssi. Ylivoimaisen velkataakan edessä vapautus tuosta "vankilasta" ja uusi mahdollisuus normaalina kansalaisena. Todellinen henkilökohtainen konkurssi. Kerralla kaikki pois ja pöytä puhtaaksi. Uusi alku. Taloudellisesti köyhänä, mutta monta kokemusta rikkaampana ja ehkä jopa viisaampana.
Eihän se tietenkään käy! Mutta, kuka tässä nyt hyötyy tai voittaa? Mitä yhteiskunta tästä nykyisestä "ei armoa velkavankeuteen"-linjasta hyötyy? Kaiken lisäksi tästä tulee yhteiskunnalle kallis lasku maksettavaksi, ennemmin tai myöhemmin. Jonain päivänä, tulevaisuudessa, en pysty itsestäni enää huolehtimaan ja eläkesäästöjä ei ole. Miksi edes säästäisin? Kaikki säästöni ovat ulosmitattavissa mikä hetki hyvänsä. Siis, jos sellaisia olisi ja voudin karvaiset kädet ne sattuisi löytämään. Ajattele tilannetta, että säästäisin vanhuuden päiviä varten ja yks'kaks yllättäen, joku kaunis päivä, ulosotto takavarikoisi joka ikisen säästämäni euron. Ei käy! Mielummin käytän elämiseen jokaisen euron, jonka onnistun hankkimaan. Elän hetkessä, vain tätä päivää - huomista meille ei ole vielä annettu.
Tarinani on vasta aluillaan. Paljon on vielä kerrottavaa. Oman elämäni matkasta todellisin esimerkein. Kuinka olen asiat käytännössä hoitanut?
Matka jatkuu, lisää seuraavissa kirjoituksissa...
P.S. Kaikki mökeillään vakituisesti asuvat! Mökillä asumiseen vaadittavan toisen "virallisen kotiosoitteen" voi vuokrata, kuten edellä kerroin. Tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin koko asunnon vuokraaminen, jota sitten pitäisi tyhjillään. Ihmeellinen lakipykälä tuokin on! Ihminen voi asua vaikka paperinkeräyslaatikossa vuosikaudet, eikä se häiritse ketään. Mutta jos asut omalla mökilläsi, niin se ei käy. Tai tietenkin käy, jos pidät samaan aikaan yllä toista asuntoa, tyhjillään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti