Näkymätön mies

Näkymätön kansalainen! Onko sellaisia olemassa? Mitä se edustaa tai mikä se on? Miksi se on näkymätön? Onko se lintu vai kala, vai hän - tuo viereinen tyyppi tuossa kadulla tai torilla? Joku jonka näet katukuvassa, mutta joka ei näy missään. On kaikkien keskuudessa, mutta silti näkymätön. Niinpä niin... voin sen kertoa, meitä on yllättävän paljon. Väitän, että tuhansia Suomessa, koska itse tunnen/tiedän kymmeniä tapauksia ja en kuitenkaan tunne kuin minimaalisen murto-osan Suomalaisista.

Kuinka näkymättömäksi tullaan tai ajaudutaan? Kuinka selviät näkymättömänä? Kuinka toimit arjen askareissa? Mitä se vaikuttaa yhteiskuntaan? Kuinka yhteiskunta vaikuttaa näkymättömään? Lukijalle saattaa tulla matkan varrella paljon kysymyksiä mieleen, mutta ei hätää - minulla on paljon vastauksia. Siperia opettaa, niin kuin jo kulunut sanonta kuuluu.

Tutkimuksesta luin, että jokainen "näkymätön" tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 0,5-1 miljoonaa euroa. Se on mielestäni aika paljon, eikö vaan? Tuhat näkymätöntä maksaa yhteiskunnalle 0,5-1 miljardia euroa! Jos meitä on kymmenen tuhatta, niin summa voi olla jopa 10 miljardia euroa! Paljonkos se Suomen kestävyysvaje olikaan? Valtiovarainministeriön tuoreimman julkistetun arvion mukaan Suomen kestävyysvaje on vuonna 2017 noin kahdeksan miljardia euroa! Hmmm.... olisiko aika puuttua ns. oikeisiin asioihin? Toki tämä kestävyysvaje voidaan nipistää mm. vanhustenhoidosta, vammaistenhoidosta ja lapsiperheiltä, sieltähän se on helpoin ottaa. Surullista, mutta totta!

Tämä on minun tarinani, jonka haluan kertoa sinulle blogissani. Osalle lukijoista tämä voi olla opetusmatka, kuinka tulla näkymättömäksi. Joillekin lukijoista tämä voi olla silmät aukaiseva matka todellisuuteen nykysuomessa. Yhteiskunnan vaikuttajille tämä voi olla jopa karmivaa ja epätodellista.

En koe olevani oikeutettu näkymättömään "elämäntyyliin", ennemminkin pakotettu siihen. Moraalisesti en asiaa ole jaksanut juurikaan murehtia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan selviytyjä ja yrittää järjestää asiat omalta kohdaltaan vähintäänkin siedettäväksi. Tätä voisi kutsua jopa selviytymistaisteluksi ja päivä kerrallaan elämiseksi. Älä murehdi huomisesta - jokaiselle päivälle on omat murheensa. Niin se vaan on!

Tulen kertomaan tarinani epäkronologisessa järjestyksessä. Jokainen asia minkä tulen kertomaan, on tapahtunut minulle henkilökohtaisesti ja on 101%  faktaa! Vedä lätsä vinoon, pidä penkistä kiinni ja hämmästele kuinka tämä yhteiskunta oikeasti toimii.

Kaikki alkoi 60-luvun loppupuolella, kun ensimmäisen kerran parkaisin...