tiistai 20. toukokuuta 2014

Valvontayhteiskunta

Pankkitiliäni tarkkailtiin, säännöllisesti. Tiedän sen, koska sain uuden tilitapahtuman jälkeen melko nopeasti kirjallisen kyselyn ulosotosta. Kyselyssä vaadittiin selvitystä rahan lähteistä, oli sitten kyseessä saapuva suoritus tai olin vienyt rahaa tilille maksaakseni laskuja. Turhauttavaa, koska kyse saattoi vain parista sadasta eurosta. Myös rahan lähettäjälle saattoi mennä asiasta ukaasikirje.

Päätin lopettaa pankkitilin käytön, mutta vain Suomessa. Siihen aikaan minulla vielä sentään oli suomalainen pankkitili. Nykyään ei ole, eikä se edes taitaisi olla mahdollista. Suomessa ei luottotiedoton ja vailla säännöllisiä tuloja voi avata edes tiliä. Siinä mielessä erikoista, että jokainen suomalainen saa melko helposti avattua tilin ulkomailla olevaan pankkiin. Riittää, kun vain on passi mukana ja tekee parin sadan euron talletuksen avattavalle tilille. Tilin mukana saa heti kansainvälisen maksukortin sekä verkkopankkitunnukset, joten rahaliikenne on helppo hoitaa mistä päin maailmaa tahansa. Pikapankeista saa käteistä ja nykyisin maksut liikkuvat yhtä nopeasti kuin Suomessa, jopa nopeammin. Mikäli haluaa myös luottokortin ulkomaisesta pankista, se onnistuu helposti, ei siellä kysellä luottotietoja, tuloja tai työpaikkoja. Pankki kysyy vain minkä kokoisen luoton haluat korttiin, sen jälkeen vastaavan kokoinen talletus pankkiin ja sinulla on oikea luottokortti taskussa. Talletus toimii luottotietona.

Asioiden hoito pankin kanssa onnistuu kätevästi sähköpostilla, kirjeitä ei lähetellä. Perustin pankkiasiaa varten erillisen sähköpostiosoitteen, joka ei ole yleisessä käytössäni, joten sen suhteen saatoin olla turvallisin mielin. Kirjeenvaihtoamme on täysin mahdotonta viranomaisten löytää tai jäljittää. Ko. sähköpostia en koskaan käytä omalta tietokoneeltani, joten jälkiä siitä ei jää mihinkään minuun liittyvään. Vähän joutuu näkemään ylimääräistä vaivaa, mutta muuten melko helppo toimenpide ja tuo riittävän turvallisuuden asian suhteen.

Suomen pankeista ei luottotiedottomalle voi edes antaa luottokorttia, vaikka olisi kortille 100% talletusvakuus. Toisaalta, ulosotto kyllä hoitaisi tuon vakuustalletuksen parempaan talteen melko nopeasti.

Helsingistä löytyy toimistoja, joista voi hankkia tilin ulkomaiseen pankkiin, jos ei itse halua matkustaa asiaa hoitamaan. Voimassa oleva passi mukaan ja ko. toimistolle. Täysin laillista. Kustannuksia tästä tulee noin pari sataa euroa. Kortit ja verkkotunnukset tulevat parissa viikossa. Todella kätevää ja helppoa. Ulkomaisen pankkitilin vahtiminen onkin viranomaisille jo huomattavasti vaikeampaa. Kuinka voisikaan vahtia jotain mistä ei ole mitään tietoa. On lähes mahdotonta lähettää jokaiseen maailman pankkiin kysely, että löytyykö minun henkilötunnuksella heiltä tiliä. Luultavasti vastauksia ei edes tulisi ilman oikeuden määräyksiä, joten täydellistä hakuammuntaa. Suomessa pankkeja on niin vähän, että tuo kysely on helppo tehdä. Nykyisin myös netin kautta saa helposti ulkomailta ns. nettilompakon maksukortteineen, melko turvallisia käyttää ulosoton suhteen. Suomalaisiin nettilompakoihin en luota, niiden vahtiminen on helpompaa.

Minulla oli siis koti- ja postiosoite mistä minua ei tavoita, ja mikä tärkeintä, perintäkirjeet sekä muut turhat kyselyt eivät löytäisi luokseni. Puhelinnumeroani ei voinut enää jäljittää. Pankkiasioita en enää hoitanut suomalaisessa pankissa, joten sen suhteen tekemisiäni oli vaikeampi vahtia. Mitä vielä tarvitsin?

Minusta jäi edelleen jälkiä valvontayhteiskuntaan, merkkejä joista minua pystyi jäljittämään. Päätin tehdä vielä enemmän ja paremmin. Lopetin kaikkien omissa nimissä olevien bonus-, kirjasto- kela- yms.-korttien käytön. Tuollaisista korteista jää päivittäin yllättävän paljon jälkiä ja merkkejä, liian helppo jäljittää. En jätä myöskään verkkotunnistautumisista jälkiä, koska minulla ei ole suomalaisia verkkopankkitunnuksia, joita tunnistautumiseen yleensä tarvitsee. En käytä Netpostia, enkä yleensäkkään tunnistaudu suomalaisella hetulla mihinkään suomalaiseen palveluun. Ulkomaisissa palveluissa käytetään yleensä tunnistautumiseen valokuvaa passikopiosta, melko vaikea jäljittää, koska reaaliaikaisia kirjautumisjälkiä ei jää.

Mietin miksi minun edes täytyisi olla kirjoilla Suomessa? Minua olisi vielä vaikeampi vahtia, jos siirtäisin kirjani pois kokonaan Suomesta. Siirtäisinkö myös suomalaisen ajokorttinikin toisen maan kirjoille. Kuinka nämä onnistuisi ja mitä siitä seuraisi?

Matka jatkuu, lisää seuraavissa kirjoituksissa...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti